Blogit Kunnanvaltuutettujen Blogi

Tasa-arvo on enemmän

”Juu, emmää mikään feministi ole, mutta kyllä samasta työstä pitäs naisten ja miesten saada sama palkka”, sanoi missiehdokas ja oli kovin edistyksellinen siihen aikaan. Taisi olla 90-lukua.

Surullista kyllä, samanlaisia lausahduksia kuulee koko ajan. Feminismin  alkuperäisenä tavoitteena 1800-luvulta alkaen oli miesten ja naisten samanarvoisuuden tavoittelu yhteiskunnallisessa elämässä. Tämä tavoite on sama yhä, mutta siihen on tullut sävyero, joka hakee tasa-arvoa molemmille, tai kaikille sukupuolille. 1800-luvullahan yhteiskunnalliset oikeudet olivat vielä suurimmaksi osaksi miesten hallussa. Myös ”yleinen” äänioikeus Suomessa merkitsi oikeuksia vain esimerkiksi varakkaille maanomistajille.

Vain valikoitujen väestönosien oikeuksien ajaminen ei täytä sen enempää feminismin kuin vasemmistolaisen arvomaailman vaatimuksia. Tasa-arvo on enemmän.

Huolestunut olen tasa-arvon takapakista. Perheiden valinnanvapaus poistettiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaventamisen myötä. Miten silloin toteutuu miesten ja naisten tasa-arvo, perheiden valinnanvapauden tasa-arvo?

Tasa-arvovaikuttaminen näkyy vaikkapa kunnan investoinneissa. Itse halusin oman kunnan strategiaan maininnan myös sukupuolten välisen tasa-arvon huomioimisesta. Se tarkoittaa sitä, että jos investoimme liikuntatiloihin, olisi niiden oltava kaikkien kuntalaisten kuntoliikkumista hyödyttäviä, ei pelkästään esimerkiksi kilpaurheilua tukevia halleja tai pelitiloja.

Tasa-arvo koskee myös kunnan eri osien kehittämistä. Maalaiskunnassa ei voi uneksia siitä, että joka kulmalla on bussipysäkkiä ja lähipostia. Yritykset päättävät strategiansa itsenäisesti. Mutta kunta voi ylläpitää innovatiivista ideointia kylien tasapuolisen kehittämisen suhteen. Monet kyläkoulut ovat lomien ja viikonloppujen ajan tyhjillään: olisiko aika kutsua itsensä työllistäjiä palvelemaan kyläkoulun ympärillä asuvia?

Miten me ymmärrämme vaikuttamisen ja sen, mitä äänestäminen todella tarkoittaa? Nuorten kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen on laskenut. Oppilaitokset eivät juuri halua poliittisia vaikuttajia kertomaan tavoitteistaan. Politiikka on nyt kuitenkin joka paikassa läsnä ja sen vaikutukset näkyvät vahvasti jokaisen elämässä.

Toivon, että kouluilla panostetaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen innostavaan opetukseen. Tämä on mahdollista vain, jos opettaja tuntee paloa aineeseensa ja vaikuttamisesta politiikassa tehdään hyväksyttävää myös koulun seinien sisällä.

Jos kansalaisilla ei ole tietoa eikä innostusta vaikuttamiseen luonnostaan, pitää koulun sitä opettaa. Kaikista ei tule poliitikkoja, mutta lähes jokaisella on mielipide, jonka voi saada järjestöissä ja politiikassa esiin. Kaikissa kodeissa ei kannusteta seuraamaan maailman tai oman ympäristön tapahtumia, siksi kouluilla ja etenkin opettajilla on tässä iso tehtävä antaa jokaiselle oppilaalle hyvät lähtökohdat vaikuttamiseen. Toivon kasvattajille rohkeutta ja intoa arvokkaassa tehtävässään. He voivat saada vaativan työnsä saada vieläkin palkitsevammaksi huomatessaan saavansa kiinnostuksen yhteiskuntaan heräämään. Muuten maailman parhaasta suomalaisesta koulusta ei jokainen saa pohjaa olla tasa-arvoinen vaikuttaja elämäänsä säätelevillä foorumeilla, olipa se sitten jäsenyys yhteisöissä, järjestöissä, puolueosastoissa tai vain ymmärrys omasta tärkeydestään vaikuttajana, äänestäjänä. Tasa-arvolla on monet kasvot.

Marianna Rautiainen, Lopen Vasemmistoliitto


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0

Kommentit on suljettu.